Mitä festareilla oikeasti juodaan?

Heinäkuu on vasta alussa, mutta festarikesä jo parhaassa vauhdissa. Takana ovat muun muassa RMJ, Provinssi ja Ruisrock sekä lokaatiomuutoksen kokenut Sideways. Kovimmat festarijyyrät odottavat kuitenkin vielä Pori Jazzia, loppukesän Flowta sekä liutaa pienempiä tapahtumia, kuten ysäribuumin innoittamaa We Lovia Suvilahdessa.

Vuosi vuodelta snobimpi festariminäni on onnellinen paitsi siitä, ettei enää tarvitse majoittua kahden hengen teltassa neljän puolitutun kanssa, myös siitä, että festarijuomakulttuuri kehittyy jatkuvasti. Tänä päivänä ei cocktailinhimoisen tarvitse käydä hautaamassa GT-aineksia etukäteen alueelle saadakseen vaihtelua ylihinnoiteltuun bulkkikaljaan. Sitä saa ihan rehellisesti kävellä tiskille tilaamaan juomansa. Ja voi veljet, siihen saa jäitäkin!

Mitään megahifistely-cocktaileja festareilla ei kuitenkaan näy, vaan juomat on suunniteltu helposti toteutettavaksi, mikä lämmittää malttamattoman jonottajan mieltä. Yksinkertainen on kaunista ja Moscow Mule toimii aina! Koska nykypäivän festarikävijät etsivät kuitenkin elämyksiä ja haluavat juomaltaan muutakin kuin hyvän maun, näkyy tapahtumissa ilahduttavasti erilaisia variaatioita klassisista ja yksinkertaisista juomista, sekä säähän sopivia vaihtoehtoja. Auringon paahteessa maistuu takuulla kylmä slush ja vastaavasti sadeviitan alla kelpaa hörppiä Irish Coffeeta.

Juomakulttuurin kehittyessä myös juomien nauttimisrituaalit ja ystävien kanssa juoman ympärillä vietetyt hetket tuntuvat saavan yhä suurempaa merkitystä. Tämä näkyy mm. jaettavien ämpärijuomien suosiona. Myös juoman nauttimispaikalla on väliä: festaribaarit ovat keksineet mitä mielettömämpiä paikkoja juomien nauttimiseen: Merikontin katto, tai useampaan kerrokseen rakennettu katsomo suoraan lavalle päin. Luonnollisesti se drinksu maistuu paremmalta, kun ohikulkijat katsovat kateellisena, että mäkin haluan tuonne! Näkyyks kello?

Monipuolisemman cocktailvalikoiman lisäksi festareilla on entistä enemmän näkyvillä pienpanimoiden, tai sellaisiksi miellettävien, tuottajien tuotteita. Kukaan ei halua olla massaa ja ihmisillä on tarve olla osa jonkun pienemmän porukan insidejuttua, joka on vähän salaista ja undergroundia. Lisäksi pienet, paikalliset tuottajat kiinnostavat myös ekologisista syistä.

Ekologisuus trendi on esillä myös juomien tarjoilussa. Lasipulloon pakattuja oluita ei kaadeta muovituoppeihin, kuten ennen on ollut tapana ja aikuisen lasiin ei laiteta pilliä, ellei se ole oleellinen apu kyseisen juoman nauttimisessa. Lisäksi kaikissa pulloissa, tölkeissä ja uudelleen käytettävissä kovamuovilaseissa on korkea panttimaksu (joillakin jopa 2 €), jolla festarirellestäjiä kannustetaan palauttamaan astiat niille varattuihin pisteisiin. Mahtavaa, että suurissa yleisötapahtumissa kiinnitetään huomiota ekologisuuteen, mutta vielä toivoisi asiakkaiden kiinnostuvan asiasta enemmän. Jopa pantilliset astiat jäävät uskomattoman usein maahan tallottavaksi, puhumattakaan pantittomista muovimukeista ja röökintumpeista.

Mutta, ei pelkästään risuja! Nuorten kiinnittäessä yhä enemmän huomiota omaan hyvinvointiin ja panostaessa ennemmin juomien laatuun kuin määrään, klassisia festariörveltäjiä ei tunnu olevan järjettömästi liikkeellä. Vuosi toisensa perään festarijuomien kuninkaaksi kruunattu vesi säilyttänee siis tänäkin vuonna TOP1 paikkansa (tilastoinnin haasteista johtuen piilopullot eivät yltäneet listalle).

Teksti ja kuvat: Jenni Karttunen

Jenni on alle kolmekymppinen hyvien ja trendikkäiden ruokien ja juomien rakastaja. Jennin kotikulmat Kalliossa tarjoavat loputtomat mahdollisuudet uusiin ravintolakokeiluihin ja työpaikka Pernod Ricard Finlandilla aitiopaikan uusien, trendikkäiden juomien testaamiseen.

Tilaa uusimmat blogipostaukset sähköpostiisi