Viinirypäleet

Sanotaan, että viinin tyyliin ja luonteeseen vaikuttaa viisi tekijää: rypälelajike, ilmasto, maaperä, valmistustapa ja tynnyrikypsytys. Näistä viinin maun kannalta tärkein on sen raaka-aine eli rypäle.

viinirypäle

Viiniköynnös on monivuotinen kasvi, joka kasvaa avomaalla yhdessä ja samassa paikassa keskimäärin 30 vuotta. Koko maailmassa viiniköynnöslajikkeita on satoja, mutta vain muutamalla kymmenellä on laajempaa kaupallista merkitystä. Samoja lajikkeita siis viljellään ympäri maailmaa. Vaikka viiniköynnöslajike on sama, voi samassakin lajikkeessa olla laatueroja jopa saman palstan sisällä. Nämä erot johtuvat risteytyksistä ja mutaatioista. Mutta rypälelajikehan ei yksin ratkaise viinin makua vaan siihen antavat oman leimansa mm. maaperä, johon köynnös on istutettu, seudun ilmasto yleensä, mikroilmasto, sadon määrä sekä viinin valmistustapa ja viinintekijän kädenjälki. Siksi eri paikassa samastakin lajikkeesta tuotetut viinit ovat hyvin erilaisia.

Eri rypälelajikkeista saatavat viinit eroavat toisistaan paitsi maultaan myös ulkonäöltään, tuoksultaan, alkoholipitoisuudeltaan, happotasapainoltaan kuin rakenteeltaankin. Ranskassa tuotettu Chardonnay ei siis maistu samalta kuin chileläinen veljensä. Jotkut lajikkeet on helppo tunnistaa niiden väristä esim. Pinot Noir, toiset lajikkeet kuten Muscat puolestaan niiden hajusta.

Yleisin viiniköynnöksistä on Vitis vinifera; lähes 100 %:a maailman viinintuotannosta perustuu tähän köynnöksen. Vitis vinifera jakautuu kahteen lajiin: sinisiin ja vihreisiin rypäleisiin. Viinirypäleestä 70-85 %:a on vettä. Hedelmälihassa on mm. sokeria, hedelmähappoja, vettä ja vitamiineja. Suurin osa rypäleen mausta ei ole hedelmän mehussa vaan kuoressa, josta esimerkiksi punaviini saa luonteensa ja värinsä. Kuoressa on myös tanniinia eli parkkihappoa. Tanniini antaa viiniin voimakkuutta, täyteläisyyttä ja kovuutta.
Kuten yleensä, myös rypäleiden kyseessä ollessa, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tiettyä rypälelajiketta voidaan kutsua hämmentävän monella nimellä riippuen siitä missä se kasvaa. Esimerkiksi Chardonnay-rypälettä kutsutaan Chablis'ssa Ranskassa nimellä Beaunois, mutta Jurassa nimellä Petit Chatey, ja Champagnen alueella se tunnetaan myös Epinettenä.

Hauskaa matkaa viinirypäleiden maailmaan!

Haluaisitko tietää lisää? Anna palautetta info(at)pernod-ricard.com.