Punaviini on tummista viinirypäleistä tehtyä viiniä, jolle rypäleen kuori ja siemenet antavat punaisen värin ja intensiivisen maun. Punaviineistä löytyy kuitenkin myös kevyitä viinejä, jotka sopivat kalalle ja kasviksille.
Tällä sivulla on listattuna punaviinimme uusimmasta vanhimpaan.
Tuotteet -sivulla voit järjestää tuotteet myös nimen, hinnan ja rypäleen mukaan ja etsiä tuotteita ruokasuosituksen tai makutyypin perusteella.
Selaa punaviinien valikoimaa:
Näin punaviini valmistetaan
Tummat rypäleet poimitaan, niistä poistetaan rangat ja useimmiten rypäleet murskataan. Murska ja siemenet sekoitetaan rypälemehun joukkoon käymisastiaan. Seokseen lisätään hiivaa, joka auttaa massassa olevaa sokeria muuttumaan alkoholiksi.
Rypäleiden kuoria ja siemeniä pidetään käymisastiassa, kunnes niistä on irronnut riittävästi punaista väriä ja tanniineja. Tanniinit antavat punaviinille hieman karvaan, kuivan aromin. Kuorimassaa sekoitellaan käymisen aikana, jotta väriaineiden ja tanniinien liukeneminen tehostuu.
Kun alkoholikäyminen on päättynyt, viini valutetaan uuteen tankkiin. Käymisastian pohjalle jääneestä kuorimassasta puristetaan talteen karvain viini. Puriste säilytetään, ja sitä lisätään vielä lopulliseen viiniseokseen. Mitä enemmän puristetta lisätään, sen rotevampi ja tanniinisempi viinistä tulee.
Toisessa tankissa tapahtuu punaviinin malolaktinen eli maitohappokäyminen. Viinin karvaat omenahapot muuttuvat pehmeämmiksi maitohapoiksi, ja punaviinin maku pyöristyy. Malolaktisen käymisen jälkeen hiivasakka laskeutuu tankin pohjalle ja viini valutetaan eli lapotaan toiseen astiaan. Lappoamisen jälkeen punaviini siirretään kypsymään tammitynnyreihin tai -sammioihin.
Jos lopulliseen viiniin tulee useampaa kuin yhtä rypälettä, viiniseokset yhdistetään joko ennen tammikypsytystä, sen aikana tai sen jälkeen. Sekoittamisen jälkeen viini saa tasaantua, ja se suodatetaan usein ennen pullotusta.
Punaviinin ja valkoviinin erot
Valkoviini voidaan valmistaa vaaleista tai tummista viinirypäleistä, mutta rypäleet poistetaan mehusta jo käymisen alussa, jolloin viinistä tulee vaaleaa ja tanniinitonta.
Punaviinien käymislämpötila on korkeampi kuin valkoviinien, noin 22–30 astetta, sillä lämpö tehostaa väriaineiden ja tanniinien liukenemista viiniin. Valkoviineille ei tehdä malolaktista käymistä. Lisäksi punaviinejä kypsytetään tammiastioissa pidempään kuin valkoviinejä, koska punaviinit kestävät paremmin tammesta irtoavia aromeja.
Valmiin punaviinin keskimääräinen alkoholipitoisuus on korkeampi kuin valkoviinin, minkä vuoksi punaviinit kestävät paremmin ikääntymistä.
Suosituimmat punaviinirypäleet
Suosituimpia punaviinirypäleitä ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah ja Pinot Noir. Niistä tehdään sekä yhden rypäleen punaviinejä että useamman rypäleen sekoiteviinejä.
Cabernet Sauvignon
● Yleisin punaviinin valmistukseen käytetty tumma rypäle.
● Kotoisin Ranskan Bordeaux`sta, mutta viihtyy hyvin lämpöisemmillä alueilla, kuten Australiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Chilessä Cabernet Sauvignonin osuus punaviinituotannossa on lähes puolet.
● Rypäleessä on paljon siemeniä, minkä vuoksi viinit ovat usein erittäin tanniinisia, ryhdikkäitä ja rotevia.
● Tuoksussa ja maussa on mustaherukkaa, paprikaa, minttua ja tummaa kirsikkaa.
● Erinomainen punaviini pihveille, riista- ja nautaruoille ja kypsille juustoille.
Merlot
● Kotoisin Ranskan Bordeaux´sta, jossa rypäleestä tehdään usein sekoiteviinejä. Merlotia viljellään myös Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa, joissa tehdään enemmän puhtaita Merlot-viinejä.
● Rypäleessä on ohuehko kuori ja vähän siemeniä, joten Merlot-viinit eivät ole kovin tanniinisia, ja niitä pidetään helppoina punaviineinä.
● Tunnusaromi on luumumainen. Viinissä on usein myös vadelmahillon ja vaniljan aromeja.
● Sopii vaaleille lihoille, kevyesti maustetulle tummalle lihalle, kasviksille ja grilliruoille.
Syrah/Shiraz
● Vanha rypälelajike, joka on kotoisin Ranskan Pohjois-Rhônesta. Rypälettä viljellään myös Australiassa ja Etelä-Afrikassa, joissa se tunnetaan nimellä Shiraz.
● Rypäleet ovat suuria ja syvänsinisiä, ja niistä saadaan täyteläisiä, tanniinisia ja ikääntymistä kestäviä viinejä.
● Viinit ovat sävyltään syvän sinipunaisia. Niissä on mausteiden, kahvin ja suklaan aromeja.
● Erinomainen pihviviini ja riistaviini. Sopii myös grilliruoille, koska Syrah-viineissä on usein savun aromeja.
Pinot Noir
● Yksi arvostetuimmista rypälelajikkeista. Viinit ovat kevyitä, mutta sävykkäitä. Pinot Noirista tehdään myös valkoviinejä ja samppanjaa.
● Pinot Noiria viljellään lähes kaikilla maailman viinintuotantoalueilla. Voimakkaimmin se yhdistetään Keski-Ranskan Burgundiin. Itävallassa ja Sveitsissä rypäle tunnetaan nimellä Blauburgunder, Saksassa Spätburgunder ja Italiassa Pinot Nero.
● Viinit ovat helakanpunaisia. Aromeissa on punaisia marjoja, raparperia, savua, pippuria ja multaisuutta.
● Sopii vaaleille lihoille, rasvaisille kaloille, kasvisruoille ja sienille.
Punaviinin viljely vaatii lämpöä
Mitä enemmän punaviiniin halutaan rotevuutta, sitä lämpimämpi ilmaston pitää olla. Punaviinejä tuotetaan eniten lämpimillä alueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa, Australiassa, Uudessa- Seelannissa, Etelä-Afrikassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.
Pinot Noir viihtyy kuitenkin myös viileämmässä ilmastossa. Sitä viljellään Saksassa, Englannin eteläosissa ja jopa Tanskassa. Maaperä ja ilmasto vaikuttavat huomattavasti Pinot Noirin makuun, joka voi olla kepeän marjaisa tai syvän multainen. Pinot Noir on myös tärkeimpiä samppanjarypäleitä.
Punaviinien makutyypit
Punaviinit voidaan jakaa viiteen makutyyppiin, joita myös Alko käyttää. Tyypit kertovat, miltä viinit maistuvat, ja minkä ruokien kanssa eri punaviinit sopivat yhteen.
Marjaisa ja raikas
● Kevyitä ja keskitäyteläisiä punaviinejä, joissa on tuoreiden marjojen aromeja ja hapokkuutta.
● Rypäleitä esimerkiksi Pinot Noir, Sangiovese ja Barbera.
● Hyviä punaviinejä pastojen, kasvis- ja kanaruokien ja rasvaisen kalan kanssa.
Pehmeä ja hedelmäinen
● Keskitäyteläisiä ja täyteläisiä, hedelmäisiä punaviinejä, joissa on usein hieman makeutta.
● Usein sekoiteviinejä. Rypäleitä esimerkiksi Syrah, Merlot, Cabernet Sauvignon.
● Helpot ja monipuoliset punaviinit sopivat grilliruoalle, noutopöytiin ja seurusteluun.
Mehevä ja hilloinen
● Keskitäyteläisiä, täyteläisiä tai erittäin täyteläisiä viinejä, joissa on kypsää marjaisuutta ja hilloisuutta.
● Rypäleitä esimerkiksi Syrah, Cabernet Sauvignon, Tempranillo ja Malbec.
● Runsaat ja aromikkaat punaviinit sopivat naudalle, lampaalle, lihapadoille ja grilliruoalle.
Vivahteikas ja kehittynyt
● Keskitäyteläisiä ja täyteläisiä, pitkään kypsyneitä viinejä, joiden aromeissa on nahkaa, tallia, tammea ja yrttejä.
● Rypäleitä esimerkiksi Sangiovese, Tempranillo, Nebbiolo, Corvina, Rondinella ja Molinara.
● Vivahteikkaat punaviinit sopivat riistalle, naudalle, pataruoille ja juustoille ja sellaisenaan nautiskeltaviksi.
Roteva ja voimakas
● Täyteläisiä ja erittäin täyteläisiä, ikääntymistä kestäviä, tanniinisia ja rotevia viinejä.
● Rypäleitä esimerkiksi Syrah, Malbec, Cabernet Sauvignon, Grenache, Corvina, Rondinella ja Molinara.
● Voimakkaat punaviinit sopivat riistalle, riistalinnuille, vahvoille liharuoille ja voimakkaille juustoille.
Punaviini sopii myös kalalle ja kasviksille
Punaviinien ajatellaan perinteisesti sopivan lihalle ja valkoviinien kalalle. Sääntö ei kuitenkaan ole ehdoton, sillä kevyet punaviinit sopivat erinomaisesti rasvaiselle kalalle, kuten lohelle ja nieriälle sekä savustetuille vaaleille kaloille.
Kalalle sopivia punaviinejä löytyy marjaisa ja raikas -makuluokasta. Valitse kalalle punaviini, joka ei ole kovin tanniininen. Pinot Noir on tarpeeksi kevyt rypäle kalalle ja äyriäisille.
Kevyet ja keskitäyteläiset punaviinit sopivat myös kasvisruoalle. Yhdistä vaikkapa Pinot Noir ja sieniruoat, Merlot ja grillatut vihannekset sekä Sangiovese ja siitä tehdyt Chianti-viinit ja tomaattikastike.
Mitä tanniinisempi, rotevampi ja ikääntyneempi punaviini on, sitä vahvemman ruoan se vaatii. Hyviä ruokia vahvoille punaviineille ovat naudasta, lampaasta ja riistasta tehdyt pihvit, padat ja grilliruoat sekä voimakkaat juustot.
Makeahko punaviini ruoanlaittoon
Entä miten punaviiniä käytetään ruoanlaitossa? Tärkein vinkki on se, että ruokaan kannattaa lorauttaa pehmeää ja hieman makeaa punaviiniä. Viinin makeus korostaa ruoan mausteita ja syventää umamisuutta. Jos viini on kovin kuiva ja tanniininen, ruokaan voi tulla pistävä sivumaku.
Varma kikka on käyttää kastikkeessa samaa viiniä, jota nautit ruoan kanssa. Lisää punaviini ruokaan alkuvaiheessa, jotta alkoholi kiehuu pois ja viinin maku pehmentyy.
