Samppanja

Samppanjan nauttiminen ja tarjoilu

Samppanja

”Kaikki samppanjat ovat kuohuviinejä, mutta kaikki kuohuviinit eivät ole samppanjoita”, sanoo vanha viisaus. Samppanjaa tuotetaan vain Champagnen alueella Ranskassa, ja sen valmistus on todellista käsityötä.

Vain Champagnessa tehdään samppanjaa

Samppanja on kuohuviini, jota valmistetaan vain Champagnen maakunnassa Koillis-Ranskassa. Champagnen maaperä on erittäin kalkkipitoinen, ja rypäleet saavat alueella tasaisesti vettä ja lämpöä. Alue on erinomainen kasvupaikka vivahteikkaille ja eleganteille viineille, joissa on sekä paahteisuutta että raikkautta. Champagnessa kasvatettujen viinirypäleiden kilohinta onkin korkeampi kuin muualla Ranskassa.

Samppanjarypäleiden käsittely on tavallista vaativampaa. Rypäleitä ei saa poimia koneellisesti, etteivät ne rikkoudu ja värjää mehua. Rypäleet poimitaankin aina käsin, minkä vuoksi sadonkorjuu vaatii tuhansien ihmisten työpanoksen.

Samppanjan valmistus

Samppanjaa valmistetaan sekä tummista että vaaleista viinirypäleistä. Kun rypäleet on kerätty, ne puristetaan erityisillä coquard-puristimilla. Puristimeen mahtuu kerralla 4000 litraa rypäleitä, joista saadaan 2550 litraa mehua, jota saa käyttää samppanjaan. Ensimmäiset 2050 litraa on parasta laatua eli cuvéeta, ja seuraavat 500 litraa premier taillea, jota saa myös käyttää samppanjaan. Viimeiset 116 mehulitraa on deuxième taille -laatua, josta ei saa tehdä samppanjaa.

Seuraavaksi mehu suodatetaan ja siihen lisätään pilaantumista ehkäisevää rikkioksidia. Mehu kaadetaan ruostumattomasta teräksestä tai tammesta tehtyihin tankkeihin, joissa alkaa alkoholikäyminen. Terästankki estää viiniä hapettumasta, tammi taas pyöristää samppanjan makua. Osa tuottajista käyttää samppanjoissaan molempia tankkeja.

Käymistä nopeutetaan lisäämällä mehuun paikallista, tarkoin valittua viinihiivaa. Mehu käy 18–20 asteessa kymmenisen päivää, ja alkoholikäymisen lopputuloksena syntyy 10,5-prosenttinen viini. Alkoholikäymisen jälkeen samppanjalle tehdään yleensä myös malolaktinen eli maitohappokäyminen, jossa karvas omenahappo muuttuu pehmeämmäksi maitohapoksi.

Samppanja tehdään yleensä sekoittamalla eri kylien viinejä. Sekoitukseen voidaan lisätä myös aikaisempina vuosina varastoituja reserve-viinejä. Sekoitus on samppanjanvalmistuksen vaikein vaihe, ja sen tekee kellarimestari. Hän maistelee tiiminsä kanssa satoja viinisekoituksia etsiessään parasta yhdistelmää.

Kun viinit on valittu, ne yhdistetään ja seokseen lisätään liquer de tirage -niminen neste, jossa on sokeria, hiivaa ja kirkasteaineita. Viini pullotetaan, suljetaan kruunukorkilla ja viedään 10-asteiseen kellariin, jossa alkaa pullokäyminen. Sen aikana samppanjan alkoholipitoisuus nousee 12 prosenttiin. Käymisessä syntyy myös hiilidioksidia, joka tekee samppanjasta kuplivaa.

Pulloja tanssitetaan eli käännellään käsin, jotta viinissä oleva sakka pysyy irtonaisena ja valuu korkin alla olevaan muovikapseliin. Kypsytyksen päätteeksi pullonkaulat jäädytetään, jolloin hiivasakka jäätyy tulpaksi. Kun korkki avataan, pullossa oleva paine ampuu sakkatulpan ulos. Poistossa menetetty neste korvataan uudella, jossa on hieman sokeria, ja pullo suljetaan lopullisesti luonnonkorkilla.

Korkituksen jälkeen kypsytys ja tanssitus jatkuu vielä muutamia kuukausia. Samppanjan pullokypsyminen kestää vähintään 15 kuukautta, huippuviinien jopa seitsemän vuotta.

Samppanjan ja kuohuviinin erot

Samppanjaksi saa kutsua vain Champagnen alueella tehtyä kuohuviiniä, ja valmistuksessa pitää noudattaa tarkasti edellä kuvattuja vaiheita. Tiukkojen valmistussäännösten vuoksi samppanja on kalliimpaa kuin kuohuviini.

Pitkä kypsytysaika vaikuttaa samppanjan suutuntumaan ja makuun. Samppanjan kuplat ovat pienempiä ja kestävämpiä kuin kuohuviinin kuplat. Lisäksi samppanjassa on usein voin, leivän ja paahteisuuden aromeja, joita kuohuviinissä ei ole.

Sallitut samppanjarypäleet

Samppanjaa saa valmistaa vain seitsemästä rypäleestä. Yleisimmät samppanjarypäleet ovat valkoinen Chardonnay ja tummat Pinot Noir ja Meunier. Muita sallittuja, mutta vähän käytettyjä rypälelajeja ovat Arbane, Petit Meslier, Pinot Blanc ja Pinot Gris.

Luokittelu samppanjalaatujen mukaan

Yksi tapa luokitella samppanjat on laatuluokitus. Se kertoo samppanjan mausta ja satovuodesta sekä vaikuttaa viinin hintaan.

Vakiosamppanja

  • Samppanjatalojen tärkein tuote, jonka osuus tuotannosta on usein yli 80 prosenttia.
  • Vuodesta toiseen saman makuista, tasalaatuista ja nykyään aina kuivaa.
  • Valmistetaan yleensä kolmesta päärypäleestä. Vuosikertaa ei ilmoiteta, koska seoksessa on myös varastoviiniä.

Vuosikertasamppanja

  • Valmistetaan vain parhaina satovuosina etiketissä mainitun vuoden rypäleistä.
  • Vivahteikkaampaa, paremmin säilyvää ja kalliimpaa kuin vakiosamppanja.

Luksussamppanja

  • Tunnetaan myös nimellä prestige. Korkeimman laatuluokituksen luksussamppanjat ovat Grand Cru, ja 90–99 % luokituksen samppanjat Premier Cru.
  • Valmistetaan vain parhaimpien vuosikertojen kalleimmista rypäleistä.
  • Kypsytetään pitkään ja pakataan näyttävästi.

Samppanjaa voi juoda läpi aterian

”Ihminen potee mielikuvituksen puutetta, jos ei keksi hyvää syytä samppanjan juomiseen”, sanoi kirjailija Oscar Wilde. Eri samppanjalaatujen joukosta löytyykin sopivia vaihtoehtoja erilaisille ruoille, monenlaisiin tilanteisiin ja budjetteihin.

Kevyet samppanjat ovat hyviä alkumaljoja ja kasvisruoan kavereita. Mineraaliset ja sitruksiset samppanjat sopivat alkukeitoille ja mereneläville. Rotevammat, hedelmäisemmät ja selvän paahteiset samppanjat pärjäävät rasvaiselle kalalle, juustoille, vaalealle lihalle ja siipikarjalle. Makeahko samppanja tasapainottaa mausteisia ruokia, ja täysin makea samppanja on hyvin viilennettynä ihana jälkiruokaviini.

Samppanja sopii erinomaisesti esimerkiksi joulupöytään, joka on täynnä vaihtelevia makuja. Roseesamppanja maistuu sekä kalan että kinkun kanssa. Hapokas, mutta aavistuksen makea samppanja taas sitoo noutopöydän makuja yhteen ja raikastaa rasvaisia ruokia.

Samppanjoiden makutyypit

Samppanjat jaetaan myös viiteen makutyyppiin, joita Alko käyttää. Makutyypit kertovat viinin aromeista, voimakkuudesta ja paahteisuudesta.

Pehmeä ja kepeä

  • Kevyitä ja keskivahvoja samppanjoita.
  • Kevyen hedelmäisiä, tasapainoisia ja hennon paahteisia.
  • Seurusteluun, buffetiin, piknikille sekä kevyiden kasvis- ja kalaruokien pariksi.

Lempeä ja makeahko

  • Sekä kevyitä että vahvoja samppanjoita.
  • Kypsän hedelmäisiä, selvän makeita ja hennon paahteisia.
  • Maljannostoon, seurusteluun, jälkiruokaviineiksi ja maustetuille ruoille.

Pirteä ja hedelmäinen

  • Keskivahvoja ja vahvoja samppanjoita.
  • Runsaan hedelmäisiä, raikkaita, eloisia, hennosti tai keskivahvasti paahteisia.
  • Sopivat maljannostoon, seurusteluun, buffetiin, kalalle, äyriäisille ja kasviksille.

Vivahteikas ja ryhdikäs

  • Voimakkaita ja erittäin voimakkaita samppanjoita.
  • Mineraalisia, pirteitä, moniulotteisia ja selvästi paahteisia.
  • Hyviä pareja kalalla, äyriäisille, runsaille kasvisruoille ja vaalealle lihalle.

Runsas ja paahteinen

  • Voimakkaita ja erittäin voimakkaita samppanjoita.
  • Runsaan hedelmäisiä, briossisia, pitkiä, mausteisia ja voimakkaan paahteisia.
  • Runsaita nautiskeluviinejä, jotka sopivat voimakkaammille ruoille, kuten porsaalle, vasikalle, riistalinnuille ja mereneläville.

Samppanjaa voi juoda läpi aterian

”Ihminen potee mielikuvituksen puutetta, jos ei keksi hyvää syytä samppanjan juomiseen”, sanoi kirjailija Oscar Wilde. Eri samppanjalaatujen joukosta löytyykin sopivia vaihtoehtoja erilaisille ruoille, monenlaisiin tilanteisiin ja budjetteihin.

Kevyet samppanjat ovat hyviä alkumaljoja ja kasvisruoan kavereita. Mineraaliset ja sitruksiset samppanjat sopivat alkukeitoille ja mereneläville. Rotevammat, hedelmäisemmät ja selvän paahteiset samppanjat pärjäävät rasvaiselle kalalle, juustoille, vaalealle lihalle ja siipikarjalle. Makeahko samppanja tasapainottaa mausteisia ruokia, ja täysin makea samppanja on hyvin viilennettynä ihana jälkiruokaviini.

Samppanja sopii erinomaisesti esimerkiksi joulupöytään, joka on täynnä vaihtelevia makuja. Roseesamppanja maistuu sekä kalan että kinkun kanssa. Hapokas, mutta aavistuksen makea samppanja taas sitoo noutopöydän makuja yhteen ja raikastaa rasvaisia ruokia.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Juomavinkin uutiskirje!