Rapurakkautta

Pitkään ja hartaasti odotettu ravustuskausi starttasi tuttuun tapaan heinäkuun lopulla. Olin mökkivesistöllämme Kymijoella kellontarkasti alkavaan kauteen valmistautuneena. Rapusyöttejä olin kalastellut ja laittanut valmiiksi pakkaseen pitkin kevättä. Kävin hankkimassa edellisenä päivänä muutaman uuden merran, naruja, kohoja sekä ravustusluvat. Kovin kummoisia tai kalliita välineitä harrastus ei vaadi.

Olen varsinainen ”ravustusfriikki”, ja pyrin aina ajoittamaan kesälomani siten, että kerkeän ravustamaan kauden aikana mahdollisimman paljon. Useimmiten ravintolat ja kaupat markkinoivat rapusesonkia voimakkaimmin elokuussa, mutta kausi jatkuu onneksi pitkälle lokakuun loppuun saakka.

Käyn katsomassa rapumerrat tavallisesti pari kertaa päivän aikana, ja projektiin saa helposti kulumaan aikaa useita tunteja päivässä. Herkullisen ja arvokkaan saaliin lisäksi harrastuksessa kiehtoo luonto – veneellä ajan kulu ja kiireen tuntu katoaa kuin itsestään. Mikäli haluat lukea lisää ravustusharrastuksestani, lukaisehan tämä viime kesänä Hesarissa julkaistu artikkeli.

Minulla on tapana pitää kauden aikana parit suuret rapujuhlat, mutta haluaisin muistuttaa, että saksiniekoilla voi herkutella pienesti ja intiimisti myös vaikkapa puolison tai ystävän kanssa hyvän viinilasillisen äärellä. Ravut eivät tarvitse automaattisesti ympärilleen juomalauluja, rapuhattuja tai muuta suureellista rekvisiittaa.

Ravustuskauden alku vaikutti lupaavalta, ja uskallan väittää, että rapuja saa kauden aikana varsin fiksuun hintaan. Useimmat hyvin varustetut kaupat myyvät rapuja valmiiksi keitettynä, mutta alta löydät reseptin klassisten rapuleipien lisäksi myös rapujen keittämiseen. Projektia ei kannata turhaan pelätä, se on varsin yksinkertaista ja helppoa.

Nautin tuoreet ja mehevät ravut mieluiten paahtoleivällä klassisten lisukkeiden kera: voita, smetanaa, tilliä, punasipulia ja sitruunaa.

Rapujen keittäminen (20 kpl)

Tarvitset:
20 rapua
2,5 l vettä
1 dl karkeaa merisuolaa

2 sokeripalaa
nippu kruunutilliä

Keitto-ohje:
Huuhtele ravut juoksevan veden alla yksitellen huolellisesti. (Mikäli arastelet käsitellä rapuja paljain käsin, voit hyvin ottaa avuksi esimerkiksi spagettiottimet, niillä saat jämäkän otteen ravun panssarista). Mittaa vesi, suola ja sokeri suurehkoon kattilaan. Anna veden kiehua poreillen voimakkaasti. Lisää ravut keitinveteen nopeasti yksitellen. Lisää lopuksi keitinliemeen puolet tillinipusta. Odota tovi kunnes vesi alkaa uudelleen kiehua, ja ota aikaa 10-12 minuuttia rapujen koosta riippuen. Ravut ovat kypsiä, kun niiden selkäpanssarin ja pyrstön väliin ilmestyy rako. Nosta rapukattila jäähtymään kylmällä vedellä täytettyyn lavuaariin. Ota keittämisessä käytetyt tillit pois, ja lisää jäähdytyksen ajaksi toinen puolikas tillinipusta keitinliemeen. Kun rapujen keitinvesi on jäähtynyt, nostele ravut varovasti tarjoiluastialle. Halutessasi voit koristella rapukeon tillillä sekä sitruunalla.

Klassiset rapuleivät (4 kpl)

Tarvitset:
20 keitettyä rapua
1 punasipuli
4 paahtoleipää
4 tl voita
4 rkl smetanaa
kourallinen tuoretta tilliä
1 sitruuna

Valmistusohje:
Kuori ja hienonna sipuli. Paahda leivät kullanruskeiksi. Voitele leivät voilla. Lusikoi voin päälle smetanaa. Asettele smetanan päälle kuoritut ravunpyrstöt sekä saksilihat. Viimeistele rapuleipä punasipulilla, tillillä ja sitruunalla. Nauti leipä hyvän rapuviinin kera.

Samalla vinkkaan teille kolmesta erittäin hyvästä rapuvalkkarista. Kauden parhaat maut vaativat rinnalleen hyvin yhteen toimivat viiniparit:

***

Morgadio da Torre Alvarinho Vinho Verde

Gisselbrecht Riesling Grand Cru Muenchberg

Castillo de Molina Reserva Sauvignon Blanc

***

Portugalilainen Morgadio da Torre Alvarinho Vinho Verde on ollut rapupöydässäni tuttu näky jo ainakin kolmen vuoden ajan. Viini on väriltään kauniin sitruunankeltainen vihreällä vivahteella ja sen tuoksussa on aavistus hentoa persikkaa. Maultaan se on rapsakan kuiva, raikkaan sitruksinen sekä ihanan mineraalinen. Nappivalinta rapujen kanssa nautittavaksi, skål!

Tyylikäs ranskalainen Gisselbrecht Riesling Grand Cru Muenchberg on uusi lempparini saksiniekkojen kaveriksi. Viini on maultaan sitrushedelmäinen, mutta siinä vivahtaa mielenkiintoisesti myös hunajaa ja mantelia. Kerrassaan upea ja kaunis viini. En yleensä liiemmin kiinnitä huomiota pullon ulkoasuun, mutta tämä kaunotar on sen verran näyttävä yksilö, että se sopii myös erinomaisesti lahjaviininä viemisiksi rapuillallisille.

Vinkkaan teille vielä yhdestä varsin edullisesta valkkarista: Castillo de Molina Reserva Sauvignon Blancista, joka on valittu myös vuoden viiniksi vuonna 2016. Tässä herkussa tuoksuu voimakas mustaherukka ja sen maussa viipyilee limetin, seljan ja nokkosen aromeja. Sauvignon Blancin ystäville kelpo valinta.

Näillä varsin yksinkertaisilla resepteillä ja rapuviinivalinnoilla rakennat näyttävämmätkin rapujuhlat tai herkuttelet sesongin parhaista herkuista intiimisti rakkaidesi kanssa.

Raputerveisin,
Heidi

Teksti ja kuvat: Heidi Kjellman

Olen kolmekymppinen helsinkiläinen foodie ja ruokabloggaaja. Inspiroidun sesonkien laadukkaista raaka-aineista ja kotikeittiössäni kokkaillaan useimmiten hyvää arkiruokaa varsin rennolla otteella. Vapaa-ajalla minut löytää todennäköisimmin kalasta Lapin erämaasta tai täplärapujahdista Kymijoelta.

Lue lisää Heidin Tiskivuoren Emäntä -blogista.

Tilaa uusimmat blogipostaukset sähköpostiisi