Ruokahävikki voi tuoda mieleen lähinnä biojätteen, mutta todellisuudessa iso osa kotitalouksissa syntyvästä ruokahävikistä on käyttökelpoista ruokaa tai ruoka-aineita, joita ei syystä tai toisesta haluta ja tai jakseta käyttää.
Kuluttajaliiton mukaan koko ruokaketjun ruokahävikistä suurin, peräti yli kolmasosa, syntyy kotitalouksissa, joissa muodostuu ruokahävikkiä yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain. Keskivertokuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 20–25 kiloa vuosittain – rahassa mitattuna noin 590 miljoonan euron edestä. Tämä tarkoittaa keskiverto perhetaloudessakin useiden satojen eurojen hävikkiä vuosittain!
Kansallisella Hävikkiviikolla 11.–17.9.2023 Kuluttajaliitto herätteleekin kotitalouksia kiinnittämään huomiota kotitaloushävikin vähentämiseen. Hävikin minimoimiseen riittää, kun noudattaa muutamaa nyrkkisääntöä:
1. Keitä, pakasta, hilloa, pikkelöi.
Yrttiruukkujen jämät voi silputa ja pakastaa, nahistuneet hedelmät keittää hilloksi tai yksinkertaiseksi kompotiksi tai chutneyksi, joka säilyy jääkaapissa vielä viikonkin sen jälkeen, kun alkuperäinen hedelmä olisi jo ollut syömäkelvoton. Nuupahtavien vihannesten käyttöikää (ja herkullisuutta) pidentää nopea pikkelöiminen etikka-mausteliemessä. Pikapikkelöityjä vihanneksia voi tarjota lähes kaikkien ruokien lisukkeena.
2. Ole perillä kaappien sisällöstä.
Kun suunnittelet tulevia ruokia ja teet ruokaostoksia, pidä mielessä mitä kaapista jo löytyy ja rakenna uudet ruokalajit olemassa olevien ainesten ympärille. Yli jäänyt keitetty riisi muuttuu paistetuksi riisiksi, perunamuussi katoaa sämpylä- tai rieskataikinaan, kasvishöystön jämät munakkaaseen.
3. Tee suunnitelma ja pysy siinä
Suunnittele tulevien päivien ruoat ja ruokaostokset huolellisesti ja arvioi tarvittavat määrät realistisesti. Ota edellisen päivän illallisen tähteet seuraavan päivän lounaseväiksi.
Ympäristötietoinen herkuttelija valitsee myös viininsä sen hiilijalanjäljen perusteella. Viinin hiilijalanjäljestä iso osa muodostuu sen kuljetuksesta, jolloin viinin pakkausmuoto nousee yllättävänkin suureen rooliin jalanjäljen pienentämisessä. Tiivistettynä: mitä kevyempi ja tiiviimpi pakkaus, sitä vähemmän kuluu energiaa ja aiheutuu päästöjä viinin kuljetuksesta.
Siksi muovipullot sekä hana- ja tetrapakkaukset ovat ensisijaisia vaihtoehtoja, kun haluat vähentää illallisen hiilijalanjälkeä. Hanapakkauksessa viini myös säilyy avattuna hieman pidempään kuin avatussa pullossa, ja pienet 50cl tetrat ovat omiaan pieniin kotitalouksiin.
Toki myös viinin valmistustapa vaikuttaa sen hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi Chilen suurin viininvalmistaja Viña San Pedro on jo pitkään noudattanut 360° Sustainable -ohjelmassaan ympäristöystävällisiä käytäntöjä, joiden tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä. Australiassa puolestaan Jacob's Creek -viinien tuottamiseen käytetty energia tulee kokoonaisuudessaan auringosta ja tuulesta.
Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä (17 %) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14 %).
Nappaa tästä talteen hauskat resepti-ideat hävikkielintarvikkeille ja monikäyttöiset viinit niiden kanssa!
Eiliset perunat uuniin tai salaattiin
Paahda, frittaa ja hauduta vihannekset
Viinit, kermat ja juustot pastoihin ja risottoihin
