Usein kysytyt kysymykset samppanjasta

Seuraavassa vastauksia muutamiin yleisimpiin samppanjaa koskeviin kysymyksiin.

Miten samppanja eroaa kuohuviinistä?

Samppanjan ja kuohuviinin ero on niiden alkuperässä. Vain ranskalaisen Champagnen alueelta peräisin olevia kuohuvia viinejä saadaan kutsua samppanjaksi. Samppanjan viljelyalue on hyvin rajattu alue ja viinin satomäärät ovat lailla säädeltyjä. Myös rypäleiden kilohinta on korkeampi kuin muilla viinialueilla. Samppanjan alueella rypäleiden poiminta on tehtävä käsin. Syyskuussa tapahtuva sadonkorjuu vaatiikin tuhansien poimijoiden panostuksen. Jokaisen tarhan viinit kerätään erikseen ja käytetään omiksi viineiksi, jotka sitten lopullisessa sekoituksessa sekoitetaan yhdessä vanhennettujen Reserve-viinien kanssa, kellarimestarin tarkan työn tuloksena. Kellarimestari ja hänen tiiminsä maistavat satoja sekoituksia päättäessään lopullisesta kokonaisuudesta. Esimerkiksi MUMM Cordon Rouge –samppanja sisältää 77 eri viiniä, joista noin 20 % on Reserve-viinejä.

Samppanjan kellarointiaika on minimissään 15 kuukautta. Tämä vaatii runsaasti tiloja, joita MUMM-samppanjatalollakin on 20 kilometriä maan alla pitkinä käytävinä. Kellareissa lepää jatkuvasti lähes 25 miljoonaa pulloa.

Parhaat samppanjat "tanssitetaan" käsin kellareissa. Tähän erikoistuneet käsityöläiset pyörittävät jokaista pulloa kellaroinnin aikana yli 200 kertaa, jotta pulloissa oleva sakka vähitellen valuu korkin suulle sakan poistoa varten. Näin samppanjan hinta on raakaaineiden, työn ja tilojen osalta nousee korkeammaksi kuin kuohuviinin. Laadukas valmistus tuntuu myös suussa upeana makuna ja pieninä, runsaina kuplina. Ylellisyysjuoma ei sittenkään tunnu niin arvokkaalta, kun tietää taustat!

Minkä vuoksi samppanja on arvokkaampaa kuin kuohuviini?

Tekijöitä on monia: ensinnäkin samppanja valmistetaan tiukkojen laatuvaatimusten ja perinteiden mukaan, joten samppanjan tuotanto on paljon kalliimpaa. Pieni alue ja rajalliset tuotantomäärät sekä kasvava kysyntä nostavat myös samppanjan hintaa.

Miten samppanja varastoidaan?

Paras tapa varastoida samppanjaa on pimeä ja viileä, noin 10-12 asteen lämpöinen tila, esimerkiksi kellari. Toisin kuin viineissä, samppanjapullon sisäinen paine estää korkin kuivumisen, joten pullon asennolla pystyssä tai vaaka-asennossa ei sinällään ole väliä. Vakiosamppanjat eivät yleensä kehity varastoitaessa, mutta vuosikertasamppanjoissa säilytys kehittää usein samppanjan luonnetta.

Millaisen ruoan kera samppanja sopii parhaiten?

Jotkut samppanjapuritaanit ovat sitä mieltä, etteivät samppanja ja ruoka sovi yhteen, mutta onneksi heitä on vähän. Samppanja sopii mainiosti juomaksi eri maanosien ruokien kanssa ja sitä voi nauttia läpi ruokailun. Kalaruoat, vaalea liha ja itämainen ruoka sointuu samppanjalle hyvin. Olennaista on tasapaino ruoan ja juoman kesken: liika rasvaisuus, makeus tai mausteisuus ei sovi samppanjalle. Samppanja maistuu mainiolle myös erilaisten alkupalojen, kuten lohivoileipien, juustojen tai vaikkapa sushin kera.

Millainen samppanja sopii aloittelijalle?

Aloittelijat voivat vieroksua samppanjan kuivaa makua tai toisaalta he eivät ehkä saa kaikkea irti arvokkaista vuosikertasamppanjoista. Kannattaa valita joko tunnettu vakiosamppanja tai makeampi Demi Sec –samppanja.

Samppanjaa vai shampanjaa?

Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä pätee ainakin samppanjaan, josta käytetään lukuisia eri kirjoitusasuja. Virallinen suomenkielinen muoto on samppanja, mutta yleisesti käytössä ovat ainakin shampanja, shamppanja ja kansainvälisempi champagne.

Montako lasillista pullosta?

Kun samppanjaa nautitaan oikeankokoisesta lasista, saadaan yhdestä 75 cl pullosta 6-7 lasillista. Yhden samppanja-annoksen koko on siis 12 cl.

Miten samppanja kirjoitetaan?

Samppanjan virallinen kirjoitusmuoto on nimenomaan samppanja. Yleisesti käytössä ovat kuitenkin ainakin shampanja, shamppanja ja kansainvälisempi champagne. Googlessa eniten hakuja tehdään Suomessa sanoilla champagne, shampanja ja samppanja.