Saksa

Saksa on suuri eurooppalainen viinintuottajamaa.

Viininviljelys järjestelmällisenä viiniköynnösten viljelynä saapui Lounais-Saksaan Moselin ja Reinin rannoille vasta roomalaisten mukana. 800-luvulla Kaarle Suuri edisti laadukkaiden rypälelajikkeiden valintaa ja sääti lakeja viininviljelijöiden ja kauppiaiden työn turvaamiseksi.

Vuosituhannen vaihde

Vuosituhannen vaihduttua luostareista tuli tuli viininviljelijöiden edelläkävijöitä ja saksalaiset viinit olivatkin pian suosittuja koko Euroopassa. Poikkeuksellisen ilmaston huononemisen johdosta viininviljely joutui kriisiin, ja vasta 1600-luvun lopulla alkoi uusi taloudellinen kasvu. Huolellisen jalostuksen tuloksena valkoisesta Rieslingistä kehitettiin samoihin aikoihin huippuköynnös, joka on edelleen saksalaisen viinintuotannon ylpeys.

Omalaatuisia valkoviinejä

Saksaa voidaan pitää erityisesti hienojen ja omalaatuisten valkoviinien tuottajana, sillä noin neljä viidesosaa kaikesta viininviljelyyn käytetystä pinta-alasta on omistettu valkoviinin tuottamiseen. Saksan pohjoisesta sijainnista johtuen viininkorjuu tapahtuu muita viinintuottajamaita myöhemmin, mikä vaikuttaa suuresti viinien aromiin. Monet tarhat sijaitsevat sellaisilla alueilla, jotka eivät sovellu muunlaiseen viljelyyn, jonka vuoksi saksalaiset viinit tuntuvat olevan laadullisesti kovin epätasaisia. Onnistuessaan saksalaisen viinin tyylikkyyttä ei pystytä jäljittelemään missään muualla maailmassa.

Nykyaika

Nykyään kehityksen seurauksena saksalaisissa viineissä valmistajan yksilöllinen kädenjälki näkyy viinin laadussa paremmin kuin kasvupaikan erityispiirteet tai alueelliset tuntomerkit. Toisaalta tekniikan yleistyminen sai aikaan myös sen, että yleisimmät viinit alkoivat muistuttaa paljon toisiaan. Saksan viinipaletista on silti tullut entistä värikkäämpi ja kansainvälisesti kilpailukykyisempi. Pohjoisten alueiden klassisten, hedelmäisten rieslingin ja jaloaromisten huippuviinien rinnalle on ilmestynyt voimakkaita ja kuivia, mutta tasapainoisia valkoviinejä ja jopa monivivahteisia, rikkaita ja pyöreitä punaviinejä.

Viinialueet

Saksan tunnetuimmat viinialueet ovat Mosel-Saar-Ruwer ja Rheingau. Moselilta saadaan kenties tyypillisimmät saksalaiset viinit. Moselin laaksossa sijaitsee nykyään puoli tusinaa maan suurinta viinikellaria, jotka pullottavat Moselin viinien lisäksi miltei kaikkea, mitä Euroopassa ja paljon kauempanakin voidaan rypäleistä valmistaa. Rheingaun viinitarhoissa viljellään jopa 78%:sti rieslingiä, joka kerää maaperästä poikkeuksellisen persoonallista rotevuutta ja luonnetta.

Saksalaisista viinitaloista mainittakoon mm. Moselland eG, Henkell & Co Sektkellerei Kg sekä Deinhard Sektkellerei Kg.