Unkari

Unkari Lake Balaton, viinitarhoja

Unkarilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet viininviljelyssä, sillä viininviljelyn ja -valmistuksen jalon taidon toivat maahan jo muinaiset roomalaiset. Harva viininviljelymaa voi myöskään ylpeillä korkealuokkaisella “kuninkaiden viinillä” kuten Tokaij Aszú, joka jo vuosisatojen ajan on hurmannut viininystävät ympäri Eurooppaa ja maailmaa.

Viininvalmistus arvossaan

Unkarissa on aina suhtauduttu intohimoisesti viininviljelyyn – lukuun ottamatta aikaa 1950-luvulta 1980-luvun loppuun, jolloin maan viinituotanto oli valjastettu massatuotantoon palvelemaan itäblokin ja lähinnä Neuvostoliiton markkinoita. Massatuotannon maineesta unkarilaiset viinit ovat kärsineet senkin jälkeen, vaikka maassa on tehty mittavia panostuksia unkarilaisten sekä kansainvälisten sijoittajien toimesta viinituotannon laadun parantamiseen. Maine alkaa onneksi pikkuhiljaa elpyä ja esimerkiksi Villányn viininviljelyalue huipputuotteineen on herättänyt maailmalla ansaittua huomioita. Unkari tuottaakin tänä päivänä makeiden tokaji-viinien lisäksi laadukkaita aromaattisia valkoviinejä sekä lukuisia voimakkaita punaviinejä paikallisista ja kansainvälisistä lajikkeista.

Ihanteelliset olosuhteet

Unkarissa on paitsi ihanteelliset ilmasto-olosuhteet myös ainutlaatuinen maaperä viininviljelyyn. Useat pienet – jo kauan sitten sammuneet – tulivuoret ovat antaneet maaperälle ja viiniköynnöksille sopivaa vulkaanisuutta, ja koko maassa vallitsee mannerilmasto kuumine kuivine kesineen sekä ankarine talvineen. Maassa viljellään paitsi kansainvälisiä rypälelajikkeita kuten Cabernet Sauvignonia, Cabernet Francia, Merlota, Chardonnayta ja Sauvignon Blancia myös lukuisia paikallisia lajikkeita, joista tärkeimmät ovat valkoviinien rypäleet Ezerjó, Furmint, Hárslevelü, Kéknyelü ja Leányka. Paikallinen punaviinien valmistuksessa käytetty rypäle Kadarka on pikkuhiljaa katoamassa.

Merkittävimmät viljelyalueet

Balatonin ympäristö, Eger, Villány sekä Tokaji ovat Unkarin merkittävimmät viininviljelyalueet.

Näistä Balaton-järven pohjoisrannalla on viljelty viiniä jo vuosisatojen ajan. Suurin osa tarhoista sijaitsee jyrkillä rinteillä ja alueella tuotetaan hapokkaita, hyvärunkoisia ja runsaan makuisia valkoviinejä, mutta alueella tuotetaan myös punaviinejä kansainvälisistä lajikkeista. Tällä alueella sijaitsee myös yksi Unkarin suurimmista, saksalaisen Henkellin omistama viininvalmistamo, jossa tuotetaan laadukkaita kuohuviinejä.

Eger ja Villány ovat puolestaan keskeisiä alueita unkarilaisessa punaviinin viljelyssä ja valmistuksessa. Egerin alueen kuuluisin viini lienee egri bikavér – härän veri. Alkujaan sitä valmistettiin lähinnä Kadarka-rypäleestä, mutta nykyisin valmistuksessa käytetään myös kansainvälisiä rypälelajikkeita kuten Cabernet Sauvignonia ja Merlotia. Tänä päivänä Unkarin parhaimmat punaviinit tuotetaan kuitenkin Villányn vuoristoseudulla, jossa välimerellinen ilmasto ja kalkkikivivuoristo luovat ihanteelliset olosuhteet viinin viljelylle. Alueen punaviinit ovat usein hyvärunkoisia, alkoholi- ja tanniinipitoisia sekä intensiivisiä, ja tarvitsevat kypsyäkseen useamman vuoden.

Tokaji – on paitsi kuuluisin unkarilaisista viineistä – myös kaupunki, vuoren nimi ja viininviljelyalue. Alue nimettiin vuonna 2002 Unescon maailman kulttuuriperintökohteeksi. Tänä päivänä alueella eletään viininviljelyn renessanssia ja sieltä löytyy paikallisten viininviljelijöiden lisäksi merkittäviä ranskalaisia, espanjalaisia ja saksalaisia sijoittajia. Alueen rypälelajikkeet, vulkaaninen maaperä, klassiset valmistusmenetelmät sekä varastoinnissa käytettävät, homesienikerrosten peittämät tuffikivikellarit yhdessä tekevät alueen tokaji-viinistä “kuninkaiden viinin”. Makeiden valkoviinien lisäksi alueella tuotetaan myös kuivia valkoviinejä.